perjantai 27. toukokuuta 2016

Birkat hamazon

Birkat hamazon, "ruokasiunaus",  on juutalainen ruokarukous, johon viitataan Toorassa sanoilla: Kun syötte itsenne kylläisiksi, kiittäkää Herraa, J-laanne, siitä hyvästä maasta, jonka hän on teille antanut. (5. Mooseksen kirja; 8.10.)
Toora opettaa, että kun on syöty ja tultu kylläiseksi, on velvollisuus kiittää J-laa siitä, mitä Hän on antanut. Aterian jälkeen on velvollisuus siunata J-laa kolmesta asiasta: ruoasta, maasta, ja Jerusalemista Temppeleineen. Birkat hamazon on hyvin tärkeä rukous, koska se on yksi niistä harvoista rukouksista, jotka tulevat suoraan Toorasta. Se on siis tärkeämpi kuin lähes kaikki muut rukoukset, (shema-rukous tulee myös suoraan Toorasta) ja kaikilla uskonnollisesti täysi-ikäisillä juutalaisilla on yhtäläinen velvollisuus sanoa se.

Tätä tarkoitusta varten on kehittynyt birkat hamazonin teksti. Siinä on kolme osaa, joista ensimmäisessä kiitetään ruoasta, toisessa maasta, ja kolmannessa alun perin kiitettiin Temppelistä ja Jerusalemista, mutta Temppelin tuhoutumisen jälkeen siinä on pyydetty niiden jälleenrakentamista. Neljäs osa lisättiin Temppelin tuhoutumisen jälkeen, ja sen jälkeen on vielä kokoelma lyhyitä rukouksia.

Aina leivän syömisen jälkeen kiitetään J-laa rukoilemalla birkat hamazon, jiddishiksi bentshn. Miksi juuri leivän? Ajatus on se, että silloin kun syödään leipää, on kyseessä ateria, eikä vain välipala, koska leipä on niin tärkeä ja täyttävä ruoka.

Ennen birkat hamazonin sanomista on tapana sanoa psalmi, arkipäivinä psalmi 137 ja sapattina ja juhlapäivinä psalmi 126, koska jokaisen aterian aikana tulisi puhua Tooran sanoja, niin kuin Pirkei avot 3:4 sanoo:

Jos kolme on syönyt samassa pöydässä, eivätkä he ole puhuneet siinä Tooran sanoja, he ovat niin kuin he olisivat syöneet kuolleille epäjumalille tuotuja uhreja, sillä on sanottu:"Sillä kaikki pöydät ovat täynnä oksennusta ja saastaa ilman Häntä, joka on kaikkialla." (Jes. 28:8) Mutta jos kolme on syönyt samassa pöydässä ja puhuneet siinä Tooran sanoja, he ovat niin kuin he olisivat syöneet Hänen, joka on kaikkialla, pöydästä, niin kuin on sanottu: "Ja hän sanoi minulle, "Tämä on se pöytä, joka on Herran edessä." (Hes. 41:22)

Toinen syy miksi on tapana sanoa jompikumpi näistä psalmeista, on se, että ne muistuttavat meitä Jerusalemista ja Temppelistä.

Koska on parempi siunata J-laa yhdessä ja on parempi, että rukousta edeltää kutsu osallistumaan, siinä tapauksessa, että paikalla on kolme miestä, tai kolme naista, sanotaan zimun. Rabbit velvoittivat miehet sanomaan zimunin, mutta eivät naisia, koska naiset eivät tienneet miten se tehdään. Zimun tarkoittaa sitä, että kutsutaan muut sanomaan birkat hamazon ja sanotaan se yhdessä.

Se, joka johtaa zimunin, aloittaa herättämällä muiden huomion sanoen: rabotai nevarekh (hyvät herrat, lausukaamme siunaus) joka voidaan sanoa myös muulla kielellä, tai käyttää sanan rabotai sijasta jotain muuta sanaa (chaverai, ystävät, tai naisten kesken gvirotai, hyvät naiset, tai chaverotai, ystävät (fem.)).
Muut vastaavat tähän kutsuun sanomalla: "jehi shem H' mevorakh me'ata ve'ad olam" eli "olkoon Herran nimi siunattu tästä ikuisuuteen." Zimunin johtaja toistaa tämän.

Sen jälkeen johtaja pyytää muilta lupaa ylistää J-laa, eli kutsuu kaikki sanomaan birkat hamazonin yhdessä, sanomalla: birshut maranan verabanan verabotai, nevarekh she'akhalnu mishelo. (Luvallanne herrat, siunatkaamme Häntä, jonka omaa olemme syöneet.)
Naisten kesken sanotaan: birshut gvirotai, nevarekh she'akhalnu mishelo.
Muut vastaavat tähän viralliseen kutsuun sanomalla: Barukh she'akhalnu mishelo uvetuvo chajinu. (Siunattu on Hän, jonka omaa olemme syöneet, ja jonka hyvyyden ansiosta elämme.)
Jos paikalla on minjan, eli kymmenen miestä, lisätään sana Eloheinu (meidän Jumalamme) aina ennen sanaa she'akhalnu.

Kun tehdään zimun, muiden ei tarvitse sanoa birkat hamazonia itse, jos zimunin johtaja sanoo sen ääneen. Muut vain vastaavat "amen" jokaisen neljän siunauksen jälkeen. Nykyään on kuitenkin tapana, että kaikki sanovat koko birkat hamazonin yhdessä.

Ensimmäinen birkat hamazonin neljästä siunauksesta on birkat hazan, ruoan siunaus, ja se on myös tärkein. Jos ensimmäisen siunauksen sanoo ilman kavanaa, eli keskittymättä siihen, mitä sanoo, se on sama kuin ei olisi sanonut koko birkat hamazonia. Tietenkin on myös tärkeää sanoa koko birkat hamazon ajatuksella ja tarkoittaen sitä, mitä sanoo. Rukous ilman ajatusta, ilman kavanaa, ei ole rukous.

Birkat hazan:

Barukh ata Adonai Eloheinu, Melekh ha'olam, hazan et ha'olam kulo betuvo, bekhen, uvekhesed uverakhamim.
Siunattu olet Sinä, Herra meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden Kuningas, joka ravitsee koko maailman hyvyydessään, suosiollisessa armossaan, ystävällisyydessään ja armahtavaisuudessaan.

Hu noten lekhem lekhol basar, ki le'olam khasdo.
Hän antaa ruoan kaikelle lihalle (eläville olennoille), sillä Hänen rakastava hyvyytensä kestää ikuisesti.

Uvetuvo hagadol tamid lo khasar lanu ve'al jekhsar lanu mazon le'olam va'ed, ba'avur shemo hagadol,
Hänen suuren hyvyytensä ansiosta meiltä ei ole koskaan puuttunut ruokaa, älköönkä meiltä koskaan puuttuko ruokaa, Hänen suuren nimensä tähden,

ki hu El zan umefarnes hakol umetiv lakol umekhin mazon lekhol beriotav asher bara.
sillä Hän on Jumala, joka ravitsee ja ylläpitää kaikkia, tekee hyvää kaikille ja valmistaa ruoan kaikille luoduilleen, jotka Hän on luonut.

Barukh ata Adonai hazan et hakol.
Siunattu olet Sinä, Herra, joka ravitset kaikki.

Toinen siunaus on birkat ha'arets, maan siunaus, jossa kiitetään Israelin maasta, jonka J-la antoi esi-isillemme. Koska uskollisuus Tooralle oli ja on sen lahjan ehtona, kiitetään tässä siunauksessa myös Toorasta. Tähän lisätään myös hanukana ja purimina erityiset kiitossiunaukset näiden juhlien taustalle olevista ihmeistä.
Birkat ha'arets loppuu sanoihin: barukh ata Adonai al ha'arets ve'al hamazon, siunattu olet sinä Herra maasta ja ruoasta.

Kolmas siunaus on birkat Jerushalajim, Jerusalemin siunaus, joka alunperin oli kiitossiunaus Jerusalemista ja temppelistä, mutta sen jälkeen kun Temppeli tuhottiin ja kaupunki valloitettiin, siitä tuli rukous Jerusalemin ja Temppelin jälleenrakentamiselle. Kun on shabat tai juhlapäivä, tähän siunaukseen lisätään kyseisen päivän oma rukous. Birkat jerushalajim loppuu sanoihin: barukh ata Adonai bone berakhamav Jerushalajim. Amen. Eli: siunattu olet sinä Herra joka rakennat armollisesti Jerusalemin. Amen. Tämä on ainoa kerta, kun sanomme Amen itse sanomamme rukouksen jälkeen, yleensä Amen sanotaan vain silloin, kun kuullaan jonkun toisen sanoma siunaus.

Viimeinen siunaus on birkat hatov vehametiv, hyvyyden siunaus. Tämä siunaus lisättiin Temppelin tuhoutumisen jälkeen, muistuttamaan J-lan hyvyydestä ja ihmeistä myös silloin kun Temppeliä ei enää ollut ja juutalainen kansa oli joutunut galutiin, maanpakoon. Se loppuu sanoihin: umikol tuv le'olam al jekhasreinu, älköön meiltä koskaan puuttuko mitään hyvää.

Näiden neljän jälkeen tuli tavaksi sanoa lyhyitä harakhaman-pyyntörukouksia, mm. vieraan rukous, jonka sanoo talossa vieraileva ihminen talon isännän ja emännän puolesta.

Mutta miksi birkat hamazonin sanominen on niin tärkeää? Vastaus löytyy Toorasta heti sen kohdan jälkeen, josta opimme, että meidän tulee kiittää ruoasta J-laa. Näin teksti jatkuu:

"Varokaa unohtamasta Herraa, Jumalaanne. Noudattakaa aina hänen käskyjään, lakejaan ja säädöksiään, jotka minä teille nyt annan. Kun saatte syödä itsenne kylläisiksi, kun rakennatte kauniita taloja ja asutte niissä, kun nautakarjanne, lampaanne ja vuohenne lisääntyvät, kun teille kertyy hopeaa ja kultaa ja koko omaisuutenne kasvaa, varokaa tulemasta ylpeiksi ja unohtamasta Herraa Jumalaanne, joka vei teidät pois Egyptistä, orjuuden maasta. ... Älkää siis sanoko, että olette omin voimin ja omilla kyvyillänne hankkineet itsellenne tämän vaurauden. Muistakaa, että Herra, Jumalanne yksin antaa teille voimaa hankkia vaurautta. " (5. Mooseksen kirja, 8:11-18)

Nälkäisenä on helpompi muistaa J-laa kuin kylläisenä. Kun asiat ovat hyvin, ja ihminen on rikas, usein unohtuu että kaikki on J-lalta, ja on helppoa kääntyä pois J-lasta. Tästä syystä birkat hamazon myös sanotaan ruoan jälkeen, eikä ennen ruokaa. Birkat hamazonin on tarkoitus muistuttaa meitä J-lasta myös silloin kun olemme kylläisiä, että muistaisimme, että loppujen lopuksi kaikki on J-lalta ja pysyisimme nöyränä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti