Kashrut

Kašrut on sana, joka tarkoittaa kaikkea košeriin liittyviä sääntöjä, ylipäätään košeriutta. Juutalaisuudessa košersäännöt määrittelevät sen, mikä ruoka on sallittua (košer) ja mikä kiellettyä (treif). Kašrutissa kaikki perustuu kolmeen asiaan: (1)siihen tekstiin, mitä Toorarullaan on kirjoitettu, (2)siihen perinteeseen, joka on siirtynyt suullisena sukupolvelta toiselle ja kirjoitettu lopulta Mišnaksi, Talmudiksi, ja lukemattomiksi muiksi teoksiksi, ja (3)rabbien säätämiin erityislakeihin, joita meillä on velvollisuus noudattaa, koska Toora vaatii meitä kunnioittamaan tuomariemme lainsäädäntöä.

Ilman suullista perinnettä, emme tietenkään osaisi edes lukea Tooraa, sillä toorarullaan ei ole kirjoitettu vokaaleja, vain konsonantit. Ilman suullista perinnettä emme myöskään osaisi tulkita sitä, sillä emme tietäisi mitä mikäkin sana tarkoittaa. Ilman suullista perinnettä, jota kutsutaan myös suulliseksi Tooraksi, sillä sen käsitetään kulkeneen aina kirjoitetun Toora-rullan rinnalla, monet Tooran lauseet olisivat käsittämättömiä: esimerkiksi, Toorassa lukee: "teurastakaa eläimet niin kuin olen teitä opettanut tekemään", mutta mihinkään ei ole kirjoitettu sen enempää. Miten siis košerteurastus käytännössä pitäisi tehdä? Sitä ei voitaisi tehdä ilman pyhää perinnettä, suullista Tooraa.

On tärkeää huomata, että kaikki košersäännöt liittyvät eläimiin. Kaikki kasvit ovat lähtökohtaisesti aina košer, mutta eläinperäisten ruokien syömiseen liittyy monenlaisia rajoituksia. Tämän on ajateltu liittyvän eläinten kunnioitukseen: eläimet syntyvät, tuntevat, kärsivät ja syövät aivan kuten ihmisetkin, ja eläinten hyvä kohtelu on juutalaisuudessa hyvin tärkeää. Julmuus eläimiä kohtaan on kielletty jo Nooan laeissa: älä syö eläimestä osaa, kun se vielä elää.

Košer ruoka on sellaista ruokaa, joka on laitettu košerissa keittiössä, košereilla välineillä, košereista raaka-aineista. Košer-eläimiin liittyy kolme sääntöä: ne maaeläimet, joilla on sorkat ja jotka märehtivät, ovat košer, ne vesieläimet, joilla on suomut ja evät, ovat košer, ja ne linnut, joista on jossain juutalaisessa yhteisössä katkeamaton perinne, että ne ovat košer ja niitä on syöty, ovat košer. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuohi, lammas, lehmä, poro, tonnikala, lohi, silakka, kanat, ankat ja hanhet ovat košer. Kaikki varmaan tietävät, että sika ei ole košer, mutta tässä on siis syy: se ei märehdi.

Košer-eläimet eivät kuitenkaan ole košer, jos niitä ei ole teurastettu ja käsitelty oikealla tavalla. Košer-teurastus tehdään erityisellä veitsellä, jonka terän tulee olla erittäin terävä, niin että se satuttaa teurastettavaa eläintä mahdollisimman vähän. Košer-eläimistä tietyt osat ovat kiellettyjä: iskiashermo, ja tietyt sisäelinrasvat. Košer-liha täytyy lisäksi vielä lopuksi 'kašrata' eli suolata ja huuhdella tietyllä tavalla. Yleensä nykyään ostettavissa oleva košerliha on jo valmiiksi käsitelty, sille ei enää tarvitse tehdä mitään.

Käytännön asioista eniten vaivaa košer-keittiössä aiheuttaa maidon ja lihan erottaminen: Toorassa sanotaan "älä keitä vasikkaa emänsä maidossa" ja suullinen Toora sanoo, että se tarkoittaa että maaeläinten lihaa ei saa sekoittaa koskaan maidon kanssa, ja rabbit jossain vaiheessa säätivät, että myös siipikarjaa kohdellaan lihana, ettei vahinkoja sattuisi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että košer-keittiössä on erikseen lautaset, ruokailuvälineet, tiskiharjat, kattilat, pannut, leikkuulaudat ja muut maidolle ja lihalle, usein ne on merkitty niin, että ne on helppo erottaa. Maitoaterioilla ruoka laitetaan maitokattilassa, syödään maitoisilta lautasilta maitolusikoilla. Liha-aterioilla taas kaikki astiat ovat liha-astioita.

Myös ihmisillä on velvollisuus huolehtia, etteivät he syö maitoa ja lihaa samaan aikaan, ja lihan syömisen jälkeen odotetaan 3 tai 6 tuntia tai jotain siltä väliltä, jokaisella on oma tapansa, ja vasta sitten voidaan syödä ruokaa, joka sisältää maitoa. Maidon syömisen jälkeen aika on puoli tuntia, tai sitten vain huuhdellaan suu. Kovat juustot, joita on kypsytetty kuusi kuukautta, vaativat pitkän odotusajan: vasta 3-6 tuntia niiden syömisen jälkeen voidaan syödä lihaa. Tämä perustuu perinteeseen siitä, että liha ja kova juusto tarttuvat hampaisiin helposti, tai niillä kestää sulaa mahassa pidempään.

Maitokattilassa keitetyt vihannekset voi kyllä syödä heti liha-aterian jälkeen, mutta samassa pöydässä ei pitäisi olla yhtä aikaa kahdenlaisia astioita tai kahdenlaisissa astioissa keitettyjä ruokia. Saman mikron, uunin tai astianpesukoneen käyttäminen sekä liha- että maitoastioille on myös ongelmallista, ja vaatii vähintään erityisjärjestelyjä. Yleensä toisen tyypin ruoan pitää olla kertaalleen peitelty, että sen voi lämmittää uunissa josta on tullut lihainen tai maitoinen.

Tämä voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta käytännössä kun siihen tottuu ja rutiinit oppii, on košerkeittiön pyörittäminen aika helppoa.

Kaikkein vaikeinta on silloin, kun ongelmana on ei-košer-ruoka, esimerkiksi mikä tahansa tavallinen liharuoka. Sen 'ei-košerius' nimittäin tarttuu. Jos ei-košer-ruokaa kuumennetaan missä tahansa astiassa tai uunissa, uunista tai astiastakin tulee ei-košer. Jos ei-košer-uunissa lämmittää košerruokaa, ruoastakin tulee ei-košer, ja jos ei-košer-astiassa lämmittää ruokaa, ruoasta tulee ei-košer. On olemassa tapoja, joilla ei-košerit asiat voidaan 'kašrata' eli tehdä uudestaan košeriksi, mutta aina kašraus ei ole mahdollista tai sallittua. Yleensä kašrauksessa astiaa tai esinettä kuumennetaan jollain tavoin, sen jälkeen kun se on puhdistettu.

Ei-košeriuden 'tarttuminen' vaatii kuitenkin kuumennusta, ja siksi kuumentamattomat ruoat ovat košer. Sipulin, chilin, valkosipulin, piparjuuren tai muun 'tulisen' ruuan käsittely lasketaan kuitenkin kuumennukseksi...

Lisäksi on vielä košer-viinin ongelma. Viinin valmistukseen liittyy tiukat lähinnä rabbien säätämät säännöt, jotka varmistavat sen, että košer-viini, košer-rypälemehu, ja košer-viinietikka valmistetaan erityisen valvonnan alaisena, tarkkojen uskonnollisten sääntöjen mukaan. Muun muassa kukaan, joka ei noudata sapattia ortodoksijuutalaisten sääntöjen mukaisesti, ei saa košerviiniin valmistusvaiheessa koskea. Suomessa košerviinejä saa Alkosta, ja ne on usein tuotu Israelista.