Älä varasta!

Älä varasta, on yksi Raamatun tunnetuimmista lauseista. Juutalaisuudessa se on yksi Nooan laeista, joita kaikki ihmiset ovat velvollisia noudattamaan, ja yksi kymmenestä sanomasta, aseret hadibrot, jotka Suomessa tunnetaan tutummalla nimellä kymmenen käskyä. Kaikki tuntuvat tietävän sen, ja tunnustavan tämän moraalisen perusperiaatteen järkevyyden. Sitä, mikä ei ole sinun, ei sinun ole lupa ottaa.

Silti vaikuttaa monesti siltä, että varastamme aina, kun tiedämme, ettemme voi jäädä siitä kiinni, ja olemme varastamatta vain silloin kun kiinnijäämisen riski on korkea. Katsomme esimerkiksi piraattileffoja ja tv-sarjoja netistä, tai matkustamme pummilla. Silti pidämme itseämme moraalisina ihmisinä! Mutta moraalinen ihminen on sellainen, joka on sisäistänyt jonkin moraalikäsityksen niin, ettei tee väärin, vaikka siitä hänelle itselleen ei voisikaan tulla harmia. Ehkä jätämme varastamatta kaupassa, koska kiinnijäämisen riski on suuri, ja siitä seuraava maineen menetys ja häpeä ylitsepääsemätön, mutta jos tietäisimme varmasti, että emme voisi jäädä kiinni, kuka varastaisi ja kuka ei?

Yhteiskunta, jossa ihmisillä ei ole moraalista selkärankaa, on yhteiskunta, joka pysyy pystyssä vain niin kauan kuin vartijat ja poliisit ovat paikalla. Kaikki varmaan muistamme tapauksia, joissa luonnonkatastrofien tai muun yhteiskuntaa horjuttavien asioiden jälkeen tietyt ihmiset ottavat kaiken hyödyn irti tilaisuudesta: tilaisuus tekee varkaan. Siihenkö meidän on tyydyttävä, luonnollisena ja muuttumattomana tosiasiana?

Juutalaisuus sanoo ei. Me pystymme parempaan, ja J-la odottaa meiltä parempaa. Me emme ole olosuhteidemme orjia, vaikka ne voivatkin antaa meille kiusauksia. Ihmisen on  mahdollista päästä moraalissaan niin korkealle tasolle, että hän ei varasta, vaikka kaikki muut tekisivät niin, tai vaikka kiinnijäämisen riski olisi 0. Me voimme tehdä tästä maailmasta paremman, vaikka se nyt voi kuulostaa hullulta, idealistiselta utopialta. Me kaikki pystymme kasvattamaan itsellemme sellaisen moraalisen selkärangan. Ensin sinun täytyy selvittää itsellesi, miksi varastaminen on väärin, ja millaisen maailman haluat? Identiteetillä on myös vahva voima: oletko ihminen, joka ei varasta, vai ihminen, joka menee massan mukana? Oletko fyysisten halujesi orja vai onko sinulla selkärankaa sanoa ei? Kuka olet ja miksi elät?
Millainen olisi maailma, jossa kukaan ei koskaan varastaisi?
Älä varasta, voi kuulostaa vanhalta ja konservatiiviselta säännöltä, mutta oikeasti siinä piilee hirvittävän radikaali ajatus. Se, ettet tee mitä yhteiskunta odottaa, vaan seuraat omaa moraaliasi, aina ja kaikissa tilanteissa. Älä varasta, sillä J-la näkee kaiken, vaikka kukaan muu ei. Elokuvien katsominen netissä maksamatta niistä on varastamista. Ratikalla ajaminen ostamatta lippua on varastamista. Jos saat liikaa vaihtorahaa kassalla, huomaat sen mutta et sano mitään, se on varastamista. Moni meistä paljastuu näissä asioissa varkaaksi. Minulla oli joskus lapsena kaveri, joka opetti, miten irtokarkeista ei tarvitse maksaa niin korkeaa hintaa: pidät pussista kiinni kun laitat sen vaa'alle ja painat nappia, niin hinta alenee. Otin sen vastaan hyvänä vinkkinä, eikä minulle tullut mieleenkään vastustaa sanomalla, että se on varastamista. Rehellisen yhteiskunnan luominen lähtee myös siitä, että lapsille painotetaan rehellisyyttä, niin että he osaavat kieltäytyä varastamisesta. Se alkaa siitä, kuinka tärkeänä itse pidämme rehellisyyttä, varastamattomuutta.
Tooran lauseet tähän liittyen ovat siis hyvin ajankohtaisia.